Maanantain EPK:n treenit olivat BH-ryhmäläisillä kauppakeskus Sellossa Leppävaarassa. Vähän hirvitti moinen ihmispaljous, mutta yllättävän hyvin homma meni vaikka koiriakin oli seitsemän kappaletta matkassa. Tietysti piti vähän vetää ja olla pöllö, mutta muuten kaikki sujui hienosti. Sain huvitella Millin reaktioilla mm. lasisista kaiteista joista näki läpi alemmassa kerroksessa kulkevat ihmiset - korvat höröllä ja varovaisen matalana kurkittiin, että mitä ihmeellisyyttä siellä alhaalla oikein on. Ja hissi oli Millistä myös kummallinen tuttavuus, sähköisistä taitto-ovista puhumattakaan. Helsinkiläinen maalaiskoira ;o)

Tänään sitten käytiin vähän tutummassa ympäristössä eli metsässä esineruutua treenaamassa. Innostustahan riittää, kun taidoista on hyötyä ihan arkielämässäkin ;) Mummo-koira Ami kirmaili ruudussa kuin kevätlaitumille päästetty vasikka ja kunniakierrosten jälkeen nousi kaikki esineetkin. Onkohan täti taantunut, vai mistä nyt tulee? Selvästi Ami ei kuitenkaan sitä muista, että aikanaan esineet olivat erityisen inhottava laji.

Sitten oli Millin vuoro. Helpot esineet tällä kertaa. Kaksi Niinan pehmoa ja wubba-kong. Enismmäiselle lähedettiin taas miljoona lasissa ja vähän kauhistutti, että voiko nenä olla auki, mutta Milli ei tuottanut pettymystä vaan nosti hylkeen pienen paikallistamisen jälkeen. Toisella lähetyksellä nousi wubba takakulmasta ja viimeisellä sitten suvaittiin nostaa se keskellä ollut nallekin. Viimeisenä noussut esine oli kiven päällä, joten en tiedä olisiko tämä vaikeuttanut löytämistä. Ainakin aikaisemmissa treeneissä olen ollut huomaavinani, että Millin on vaikea paikallistaa kivien tai kantojen päällä olevia esineitä. Kaiken kaikkiaan hyvä suoritus pikku-pöllöltä.

Muori sai tulla seuraavaksi ja koska intoa tuntuu piisaavan ainakin omistajan alleista puremiseen, niin päätettiin laittaa kaksi valmista pehmolelua ruutuun. Ensimmäisenä taas vietiin esine, tällä kertaa sählypallo. Tonni oli niin innoissaan, että tassut taas meinanneet pysyä maassa ja sählypallo nousikin heti ilman mitään ongelmaa :) Seuraavana ruudussa oli pehmoporo, joka nousi heti ja suoraan. Epäilen, että Tonni vain kompastui esineeseen polulla =D Kolmantena ja viimeisenä oli taas siili. Tätä Tonnin piti vähän etsiäkin, mutta motivaatio tuntui olevan kohdillaan ja etsiminen tuotti tulosta! Siilikin tuotiin kauniisti käteen saakka, niin kuin Tonnilla tapana on. Erittäin hyvä harjoitus Tonnilta ja en voi olla muuta kuin tyytyväinen koiraan, joka ei aikanaan kantanut mitään ja jolle esineillä ei ollut mitään merkitystä. Pitkä matka on tultu ja pitkä matka on vielä edessä, mutta selkeästi ollaan edistytty!

Viimeisenä oli vuorossa Roope-rottis jonka kanssa etsittiin sitä oikeaa tapaa lähteä opettamaan esineitä. Taisi löytyä ja ei muuta kuin siitä jatketaan mihin tällä kertaa jäätiin. Ja nämä taisivat sitten olla viimeiset treenit maastossa keskellä viikkoa, koska valo ei vaan enää riitä. Ehkä meillä on sitten vihdoinkin aikaa myös lenkkeillä niin, että emäntä saa itsensä kuntoon talven hiihtokautta ajatellen? Se jää nähtäväksi