Eilen käytiin pitkästä aikaa esineruutua treenaamassa ja täytyy sanoa, ettei paremmin olisi treeni mennä yhdelläkään koiralla   Muoriso ja nuriso vetivät ihan parastaan.

Millin ensimmäiseen ruutuu valitsin ikävät esineet. Muovinen rasia, kännykkäkotelo ja sählypallo. Kaksi ekaa esinettä nousi täsmällisesti ja nopeasti ensimmäisellä lähetyksellä. Viimeisenä esineenä oli sählypallo ja sellaisessa paikassa, josta haju oli tosi vaikea saada. Milli etsi ja etsi intensiivisesti, mutta ei missään vaiheessa edennyt ruudussa tarpeeksi syvälle ilman apuja. Apujen kanssa sitten se viimeinenkin viheliäinen sählypallo nousi sieltä ruudun perukoilta.

Tonnia autosta ottaessa olin totaalikypsä sen hyppimiseen, mouruamiseen ja näykkimiseen. Murahdin Tonnille, että keskitä tarmosi kerrankin itse tekemiseen samalla intensiteetillä kun tuohon turhaan meuhkaamiseen ja kas kummaa! Sehän taisi tepsiä. Tonnilla oli eka kertaa elämässään pelkkiä valmiita ja niitäkin kolme. Jokainen esine nousi hienosti ilman pienintäkään apua ohjaajalta ja Tonni teki ahkerasti töitä. Paras esineruutu ikinä Tonnilta  

Millille tehtiin vielä toinen ruutu kivoilla esineillä. Oli pehmolelua ja wubba-kongia. Tällä kertaa kaikki kolme löytyivät nopeasti ja ilman apuja. Millin työskentelyä on kyllä hauska seurata, kun siitä näkee niin selkeästi milloin se saa esineestä hajun. Vauhti hidastuu, häntä alkaa heilumaan hitaasti puolelta toiselle ja koko koiran olemus ilmentää keskittymistä.