Lauantai aamuna heräsimme kukonlaulun aikaan ajaaksemme Millin kanssa Toijalaan Suomen Schapendoes Ry:n jäjestämään MH-kuvaukseen.  Matkaseuraksemme saimme aina uskollisen Niinan

Testissä näin kotoa tutun Millin. Ainoa suurempi yllätys oli se, ettei Milli lähtenyt vieheen perään, vaikka olen aina pitänyt sen saalisviettiä suurena - no ehkäpä yksi viehe ei vielä kerro koko totuutta.  Ääniin Milli reagoi voimakkaammin kuin emänsä, mutta senkin tiesin ennalta, sillä mm. tottiksissa aammuttaessa olen tämän huomannut. Kuitenkin tärkeämpänä pidin sitä, että koira palautui todella nopeasti, eikä räminät ja ampumiset jääneet vaivaamaan. Toisen laukauksen aikana Milli ei enää edes keskeyttänyt leikkimistä, vaan jatkoi ilman muutoksia leikin intensiteetissä.

Aaveisiin suhtautumista olin pohtinut etukäteen, sillä kotioloissa Milli on varsinainen "normipoliisi", mutta näihin Milli ei juuri kiinnittänyt mitään huomiota ja tutustui aaveisiin oma-aloitteisesti kun riisuin huppuja ilman ongelmia ja hyvin ystävällisesti 

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen testi ja tyytyväisenä totesin, että tunnen koirani. Milli sai myös testaajilta erityismaininnan leikkisyydestään - heidän mukaansa koira on ERITTÄIN leikkisä. No shit

Kuvauksen eri osa-alueisiin voi tutustua tämän linkin takana: http://annu.salomaa.googlepages.com/MHMilli.doc

Hennalle kiitokset kuvista