Monipuolinen viikko. Sairastelua (omistajan), hakua, tottista ja näyttelykauden päätös Tonnilla.

Haussa Tonni esitteli parastansa ja suorastaan lensi maalimiesten luo. En varmaan ikinä ole nähnyt Tonnia niin nopeana ja innokkaana. Tämä koira on kuin hyvä viini - paranee vanhetessaan. Rakas, niin rakas Tonni <3 Milliltä jäi varmaan ekaa kertaa ikinä ukko metsään, mutta täytyy sanoa, että ohjaajan vika. Jos antaisi koiralla työrauhan niin löytyisi ukotkin - huusin Millin pois täydestä työstä =(

Tottelemassakin käytiin sillä seurauksella, että Tonni huvitteli tempuilla ja Milli teki ihan oikeita töitä. Ja minulla on huuli mustana - Milli ponnasi jostain tuntemattomasta syystä suoraan kohti sillä seurauksella, että päälaki osui huuleen ja hammashan siinä rytäkässä teki  huuleen haavan ja mustelman... Juu-u koira se oli. Ihan varmasti taas uskoivat töissä. Janne-parka, mitäköhän siitäkin ajatellaan kun koiran takia vaimo on aina säännöllisen epäsäännöllisesti haavoilla ja ruhjeilla =)

Porvoon näyttelystä Tonni toi kotiin ROP-veteraaniruusukkeen ja arvostelussa tuomari erityisesti kiinnitti huomiota siihen, että koira liikkuu erittäin hyvin vielä veteraani-ikäisenä. Kyllähän meidän muori <3 S&S kiitos taas kaikesta ja Kirmixin klaanille myös, Leenalle onnittelut päivän menestyksestä!  Toivottavasti ensi kesänä karavaani taas kulkee.