Oh dear. Viikonloppu ja maanantai kului näyttelymatkalla Latviassa ja Liettuassa. Hieman oli rankkaa mutta kyllä kannatti. Matkassa oltiin Leenan kanssa ja Hanna&Päivi olivat lähteneet samaan reissuun tuoden mustat kilpakumppaneiksi. Kauhu ja Alma olivatkin kova luu purtavaksi, sillä Kauhu oli lauantaina ROP ja RYP-5 ja Alma vei voiton Millin nenän edestä kovan tarkastelun jälkeen, Kamu oli hienosti PU2. Tuomari oli aamupäivän aikana heittänyt useita koiria ulos kehästä ilman ERIä, joten tiesimme jo, että sieltä ei automaattisesti vaaleanpunaista nauhaa tulekaan. Silti, täytyy myöntää, oltiin Hannan kanssa hieman hämmentyneitä, että punaisen nauhan saaneita narttuja jaksettiin juoksuttaa kehässä niin paljon ja lopulta kielimuurista huolimatta ymmärrettiin myös kävelyttää koiria kehässä tuomarin toiveiden mukaan. Lopulta molemmille nartuille lyötiin kuitenkin "SA" kortit käteen ja Alma putsasi SERTin mukaansa. Onnittelut siitä Päiville, Almalle ja handlerille.

Seuraavaksi päiväksi matka vei Liettuaan ja en ala edes avautumaan bussimatkasta tai hotelliin saapumisajasta. Sanotaanko, että homma olisi voinut mennä enemmän putkeen, mutta olin vain tyytyväinen, että sain oikaista ruotoni sänkyyn ja tiesin, että aamulla on mahdollisuus suihkuun.

Liettuan näyttelyssä oli huomattavasti ahtaampaa ja ihmiset paljon huolettomampia koiriensa kanssa. Ehdottomasti Latvian näyttelyssä puitteet olivat rennommat.

Leittuassa jaettiin luokkaSERTit, joten harmitti, että Alma ja Milli olivat samassa luokassa. Kauhu ja Kamu sentään olivat eri luokissa joten molemmilla oli mahdollisuus SERTiin. Ahtaudesta huolimatta saatiin laitettua koirat kehäkuntoon ja  koirat kehään esiintymään. Tällä kertaa kehä oli pieni kuin postimerkki eikä tuomarikaan tykännyt juoksuttaa yhtä paljon kuin edellisenä päivänä. Vaikka kyllä tälläkin kertaa narttuja juoksutettiin ihan riittävästi ottaen huomioon, ettei kehässä juuri liikkeillä briljeerattu, koska kahden raviaskeleen jälkeen piti jo alkaa jarruttelemaan kurviin. Sitä huolimatta kaikki koirat saivat ERIn ja pojat nappasivat SERTit kuten Millikin. Woohoo. Ruma ankanpoikanen on tainnut vähitellen kasvaa ihan kauniiksi, myös muiden kuin mamman mielestä Vai oliko se sittenkin ihanien ERI-kuppien taikaa? Varmuuden vuoksi kuitenkin omin ko. kupin itselleni Hannalta hyvän onnen amuletiksi. Kauhu putsasi tälläkin kertaa pöydän ollen ROP ja RYP-5. Onnea Kauhulaan!

Reissu oli kaikin puolin täynnä naurua ja hauskuutta, mutta näin mukavuudenhaluisena ihmisenä ehkä sulattelen vähän aikaa ennen kuin lähden nukkumaan öitäni bussiin. Kiitokset Hannalle, Leenalle ja Päiville aivan hulvattomista näyttelypäivistä, mutta voisitteko ensi kerralla ottaa omat valuutat mukaan

Serkukset, kuin ilvekset:

Hullu pussaaja ja vakava sivusta seuraaja:

Kuvat: Leena Lindblad